Tulosjulkistukset ja treidaus: miksi kurssi hyppää

Tulosjulkistus on osaketreidaajan kalenterin jännittävin päivä. Yhtiö kertoo, miten sillä meni, ja kurssi reagoi. Joskus vähän, joskus niin paljon, että avaushinta näyttää kirjoitusvirheeltä.

Moni oppii tuloskauden säännöt kantapään kautta. Positio on auki, tulos tulee aamulla ennen pörssin avausta, ja stop loss laukeaa hinnassa, jota kukaan ei suunnitellut. Tappio on kaksi tai kolme kertaa suunniteltua isompi, eikä mikään mennyt teknisesti rikki.

Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä tulosjulkistuksessa julkaistaan, miksi kurssi liikkuu niin kuin liikkuu ja miten positiota voi käsitellä tuloksen ympärillä.

Mitä tulosjulkistuksessa julkaistaan

Tulosjulkistus on pörssiyhtiön tiedote, jossa se kertoo, paljonko myi, paljonko jäi viivan alle ja miltä tulevaisuus näyttää. Arkikielessä puhutaan usein ”osarista”, joka tulee sanasta osavuosikatsaus.

Helsingin pörssin säännellyllä markkinalla olevalla yhtiöllä on Finanssivalvonnan mukaan arvopaperimarkkinalain nojalla velvollisuus julkistaa ainakin nämä:

• Tilinpäätös ja toimintakertomus koko tilikaudelta.
• Puolivuosikatsaus tilikauden kuudelta ensimmäiseltä kuukaudelta.
• Tilinpäätöstiedote, jota vaativat pörssin säännöt.

Katsaus kolmelta ja yhdeksältä kuukaudelta on vapaaehtoinen. Laki tai pörssin säännöt eivät vaadi sitä. Moni yhtiö julkaisee sen silti, joten tulospäiviä on usein neljä vuodessa. First North Finland -markkinapaikan yhtiöillä vastaavat vaatimukset tulevat kauppapaikan säännöistä.

Tiedotteessa treidaajaa kiinnostaa yleensä kolme asiaa:

1. Liikevaihto. Paljonko yhtiö myi.
2. Liiketulos. Paljonko myynnistä jäi kulujen jälkeen.
3. Ohjeistus. Ohjeistus tarkoittaa yhtiön omaa arviota tulevasta, esimerkiksi odottaako se liikevaihdon kasvavan.

Ohjeistus liikuttaa kurssia usein enemmän kuin itse tulos. Mennyt neljännes on jo historiaa. Markkina hinnoittelee tulevaa.

Tiedotteessa kannattaa katsoa myös sanavalintoja. Jos yhtiö puhuu ”haastavasta markkinasta” tai ”varovaisista asiakkaista”, se on usein tärkeämpää tietoa kuin yksittäinen luku. Samoin kertaluonteiset erät, kuten yksittäinen iso kulu tai myyntivoitto, voivat saada tuloksen näyttämään paremmalta tai huonommalta kuin liiketoiminta oikeasti on. Siksi moni yhtiö kertoo myös vertailukelpoisen luvun, josta tällaiset erät on poistettu.

Tulospäivänä yhtiöllä on usein myös tiedotustilaisuus tai webcast, jossa johto vastaa kysymyksiin. Kurssi voi liikkua vielä siinäkin vaiheessa, kun johto tarkentaa jotain, mitä tiedotteessa sanottiin epämääräisesti.

Erikseen on vielä tulosvaroitus. Jos yhtiö huomaa, että tulos poikkeaa selvästi aiemmin kerrotusta, siitä kerrotaan heti, kun yhtiö sen tietää. Tulosvaroitus tulee siis usein aivan muuna päivänä kuin kalenterissa luki.

Odotukset vs. toteuma: miksi hyvä tulos voi laskea kurssia

Tämä on kohta, joka hämmentää aloittelijaa eniten. Yhtiö tekee ennätystuloksen, ja osake laskee. Miten se on mahdollista?

Syy on se, että kurssi on jo valmiiksi hinnoiteltu odotusten mukaan. Analyytikot ja sijoittajat ovat arvioineet tuloksen etukäteen. Kun tulos tulee, markkina vertaa sitä tähän arvioon, ei edellisen vuoden lukuun.

• Tulos parempi kuin odotettiin: kurssi usein nousee.
• Tulos sama kuin odotettiin: kurssi voi liikkua kumpaan suuntaan tahansa, koska mitään uutta ei tullut.
• Tulos huonompi kuin odotettiin: kurssi usein laskee, vaikka tulos olisi kasvanut.

Ja sitten on ohjeistus. Hyvä neljännes ja varovainen ohjeistus on klassinen yhdistelmä, joka saa kurssin laskemaan. Markkina ei palkitse menneestä, jos tulevasta kuulostaa huonolta.

Joskus reaktio kääntyy saman päivän aikana. Osake avautuu nousuun, ja iltapäivällä se on miinuksella, kun sijoittajat ovat ehtineet lukea koko raportin. Ensimmäinen liike ei siis ole aina se lopullinen.

Siksi pelkkä ”tulos on hyvä, ostan” ei toimi. Pitäisi tietää, mitä markkina odotti, ja sekään ei riitä, koska kukaan ei tiedä varmasti, miten muut reagoivat. Treidaajalle tämä tarkoittaa yhtä asiaa: suunta tuloksen jälkeen on arvaus.

Kurssiaukko ja miksi stop ei suojaa sen yli

Kurssiaukko syntyy, kun osake avautuu eri hintaan kuin mihin se edellisenä päivänä sulkeutui. Väliin jää hintoja, joilla ei käyty kauppaa lainkaan.

Jos tulos julkaistaan pörssin ollessa kiinni, esimerkiksi aamulla ennen avausta, hinta reagoi vasta avauksessa. Pörssissä on avaushuutokauppa, jossa avaushinta muodostuu kertyneistä osto- ja myyntitoimeksiannoista. Jos tulos yllättää, avaushinta voi olla kaukana eilisestä. Kellonajat löytyvät Nasdaqin kaupankäyntiaikojen sivulta.

Tässä kohtaa stop loss pettää odotukset. Stop loss on toimeksianto, joka sulkee position, kun hinta osuu valittuun tasoon. Tavallinen stop muuttuu markkinatoimeksiannoksi, kun taso alittuu. Jos osake avautuu suoraan stopin alapuolelle, stop laukeaa avauksessa ja positio myydään siihen hintaan, joka silloin on tarjolla. Stop-tasosi ei ollut koskaan tarjolla.

Stop limit ei pelasta tilannetta. Se rajaa myyntihinnan, mutta jos hinta hyppää rajan ohi, kauppa ei toteudu. Silloin olet edelleen positiossa, joka laskee.

Stopin perusteet ja positiokoon laskeminen ovat artikkelissa stop loss ja positiokoko. Tulospäivän sääntö on lyhyt: stop rajaa tappiota pörssin auki ollessa, ei yön yli.

Kolme lähestymistapaa: ennen, jälkeen tai ei ollenkaan

Positiota ei tarvitse hoitaa tuloksen yli samalla tavalla kuin tavallisena tiistaina. Vaihtoehtoja on kolme, ja jokaisella on hintansa.

1. Pidä positio yli, mutta pienempänä

Jos haluat olla mukana tuloksen yli, laske positiokoko sen mukaan, mitä aukko voisi tehdä, ei sen mukaan, missä stop on. Käytännössä positio on pienempi kuin normaalisti. Laskuesimerkki alempana näyttää miksi.

2. Tule mukaan vasta tuloksen jälkeen

Tulos on ulkona, aukko on tapahtunut ja epävarmuus on purkautunut. Nyt voit katsoa, mitä hinta tekee, ja tehdä päätöksen tiedon pohjalta. Hinta: osa liikkeestä on jo mennyt. Tämä sopii usein swing-treidaajalle, joka pitää positioita päiviä. Aikajänteiden erot: päivätreidaus vs. swing-treidaus.

3. Pysy sivussa

Sulje positio ennen tulosta tai älä avaa sitä lainkaan. Tylsää, mutta tylsä on joskus juuri oikein. Kalenterista näkee etukäteen, milloin riski on tavallista suurempi, ja sen voi ohittaa.

Mun mielestä huonoin vaihtoehto on neljäs: unohtaa koko tulospäivä. Se ei ole strategia, se on yllätys.

Laskuesimerkki: positio tuloksen yli ja aukon vaikutus

Laskun ydin on tämä: tulospäivänä riski ei ole etäisyys stoppiin, vaan etäisyys siihen, mihin osake voisi avautua. Sitä ei tiedä kukaan. Siksi moni treidaaja laskee tulospäivän position kuvitellulla aukolla, esimerkiksi katsomalla, kuinka paljon osake on aiemmin liikkunut tulospäivinä.

Suurin virhe ei yleensä ole huono analyysi. Se on se, että positio oli liian iso siihen nähden, mitä yksi aamu voi tehdä. Ja kun aukko on tapahtunut, houkutus ostaa lisää ”halvalla” on kova. Tunteiden puolelta asiaa käsittelee treidauspsykologia.

Mistä tuloskalenterin löytää

Tulospäivät eivät ole salaisuus. Yhtiöt kertovat ne yleensä etukäteen.

• Yhtiön sijoittajasivut. Lähes jokaisella pörssiyhtiöllä on sijoittajille oma osio, jossa on taloudellinen kalenteri. Sieltä näkee tulevat julkistuspäivät ja usein myös kellonajan.
• Pörssitiedotteet. Yhtiöt kertovat julkistuspäivänsä yleensä etukäteen pörssitiedotteella. Tiedotteet löytyvät yhtiön sivuilta ja pörssin tiedotepalvelusta.
• Oma välittäjä. Monessa kaupankäyntipalvelussa on osakkeen tiedoissa tulospäivä. Tarkista silti päivä yhtiön omalta sivulta, koska päivä voi muuttua.

Hyvä tapa on kirjata omien seurattavien osakkeiden tulospäivät omaan kalenteriin tuloskauden alussa. Silloin yllätyksiä tulee vain tuloksesta, ei päivästä. Osakkeiden treidaamisen perusasiat ovat artikkelissa osakkeiden treidaus.

Usein kysytyt kysymykset