Osakkeiden treidaus aloittelijalle: näin osakekauppa toimii

Osakkeet ovat useimmille treidaajille se ensimmäinen kohde. Yhtiöt ovat tuttuja, uutisia tulee joka päivä, ja kurssi liikkuu ihan riittävästi. Siksi osakkeiden treidaus tuntuu helpolta.

Helppo aloittaa ei tarkoita helppoa. Moni aloittelija huomaa ensimmäisen kuukauden jälkeen, että kurssiarvaukset menivät ihan kohtuullisesti, mutta kulut söivät tuloksen. Toinen huomaa, että kauppa toteutui hinnalla, jota hän ei ikinä pyytänyt.

Tässä artikkelissa käydään läpi käytännön perusteet: millä tuotteella osakkeita treidataan, millaisia toimeksiantoja on, milloin pörssi on auki ja paljonko välityspalkkio oikeasti painaa.

Suora osake vai osake-CFD

Osakkeita voi treidata kahdella tavalla, ja ero on isompi kuin miltä se näyttää.

Suora osake tarkoittaa, että ostat oikean osakkeen pörssistä. Omistat palan yhtiötä, saat osingot ja voit pitää osakkeen niin kauan kuin haluat. Suurin mahdollinen tappio on se summa, jonka maksoit.

Osake-CFD on hinnanerosopimus. CFD tarkoittaa sopimusta, jossa sinä ja välittäjä sovitte osakkeen hinnanmuutoksen maksamisesta. Et omista osaketta. Kauppa käydään yleensä välittäjän kanssa eikä pörssissä, joten vastapuolena on välittäjä.

CFD:ssä on vipu. Vipu tarkoittaa, että voit avata position, joka on suurempi kuin tilillä oleva vakuus. Vakuutta kutsutaan marginaaliksi. Suomessa vähittäisasiakkaan osake-CFD:n vipu on Finanssivalvonnan päätöksen mukaan enintään 5:1. Se tarkoittaa, että alkumarginaali on 20 % position arvosta.

Vipu ei ole itsessään paha asia, mutta se tekee virheistä nopeampia. Suomen säännöissä on myös suojat: välittäjän pitää sulkea positiot, kun tilin varat laskevat alle puoleen vaaditusta alkumarginaalista, eikä vähittäisasiakkaan tappio voi ylittää tilillä olevia varoja. CFD:llä voi myös hyötyä laskusta, ja siitä kerrotaan artikkelissa lyhyeksimyynti.

Mitkä osakkeet sopivat treidaukseen

Kaikki osakkeet eivät sovi treidaukseen. Kaksi asiaa ratkaisee.

Likviditeetti tarkoittaa, kuinka helposti osaketta voi ostaa ja myydä ilman, että oma kauppa siirtää hintaa. Likvidissä osakkeessa on paljon ostajia ja myyjiä koko ajan. Osto- ja myyntitarjousten ero eli spread on kapea. Epälikvidissä osakkeessa spread voi olla leveä, ja jo pelkkä sisään ja ulos käynti maksaa.

Volatiliteetti tarkoittaa, kuinka paljon hinta tavallisesti heiluu. Treidaaja tarvitsee liikettä, koska ilman sitä ei ole mitään, mistä hyötyä. Liika liike taas tekee stopeista arpajaisia. Positiokoon laskeminen volatiliteetin mukaan on käyty läpi artikkelissa stop loss ja positiokoko.

Käytännössä aloittelijan kannattaa katsoa ensin isoja ja paljon vaihdettuja yhtiöitä. Pienen yhtiön osake, jolla tehdään päivässä muutama kauppa, voi näyttää kaaviossa houkuttelevalta. Ulospääsy voi olla eri juttu.

Likviditeetin voi tarkistaa kahdella tavalla ennen kauppaa:

• Vaihto. Katso, montako osaketta tai euroa osakkeella on vaihdettu keskimäärin päivässä. Jos oma kauppasi olisi iso osa päivän vaihdosta, osake on sinulle liian ohut.
• Tarjouskirja. Tarjouskirja tarkoittaa listaa osto- ja myyntitarjouksista eri hinnoilla. Katso, kuinka leveä spread on ja kuinka paljon osakkeita on tarjolla lähimmillä hinnoilla.

Kumpikaan ei vaadi erikoistyökaluja. Molemmat näkyvät yleensä suoraan välittäjän kaupankäyntinäkymässä.

Toimeksiantotyypit: markkina, raja ja stop

Toimeksianto tarkoittaa ohjetta, jonka annat välittäjälle ostaa tai myydä. Perustyyppejä on kolme. Nimet ja yksityiskohdat vaihtelevat alustoittain, joten tarkista oman alustasi ohjeet.

• Markkinatoimeksianto: osta tai myy heti parhaalla saatavilla olevalla hinnalla. Kauppa toteutuu lähes varmasti, mutta hinta voi olla eri kuin ruudulla näkyi. Epälikvidissä osakkeessa ero voi olla iso.
• Rajahintatoimeksianto: osta enintään tai myy vähintään tiettyyn hintaan. Hinta on hallinnassa, mutta kauppa ei välttämättä toteudu ollenkaan.
• Stop-toimeksianto: toimeksianto aktivoituu vasta, kun hinta osuu stop-tasoon. Sitä käytetään yleensä tappion rajaamiseen. Stop ei takaa hintaa, jos kurssi hyppää tason yli.

Mun mielestä aloittelijan kannattaa käyttää rajahintaa sisääntulossa lähes aina. Markkinatoimeksianto on kätevä, kunnes se ei ole.

Käytännön esimerkki näyttää miksi. Oletetaan, että osakkeen paras myyntitarjous on 10,00 €, mutta sillä hinnalla on tarjolla vain 50 osaketta. Seuraavat tarjoukset ovat 10,05 € ja 10,20 €. Jos ostat markkinatoimeksiannolla 300 osaketta, osa kaupasta toteutuu korkeammilla hinnoilla, ja keskihinta nousee yli 10 euron. Rajahinnalla 10,00 € olisit saanut 50 osaketta ja jäänyt odottamaan loppuja. Kumpi on parempi, riippuu siitä, kuinka kiire sinulla on. Yleensä kiire on huono neuvonantaja.

Kaupankäyntiajat ja avauksen erityispiirteet

Pörssi ei ole auki koko ajan. Kaupankäyntipäivä alkaa avaushuutokaupalla ja päättyy päätöshuutokauppaan. Huutokaupassa toimeksiannot kerätään yhteen, ja niistä lasketaan yksi hinta, jolla kaupat tehdään. Tarkat ajat kannattaa katsoa Nasdaqin kaupankäyntiaikojen sivulta, koska ne voivat muuttua eivätkä ole samat kaikissa pörsseissä.

Avaus on päivän levottominta aikaa. Yön aikana tulleet uutiset purkautuvat hintaan kerralla, ja kurssi voi avautua eri tasolle kuin mihin se edellisenä päivänä sulkeutui. Tätä kutsutaan aukoksi. Avauksen ensimmäisinä hetkinä spread voi myös olla tavallista leveämpi.

Aloittelijan ei tarvitse olla mukana ensimmäisellä minuutilla. Jos odotat, että hinta asettuu, menetät ehkä osan liikkeestä. Säästät myös hermoja ja usein rahaa.

Sama koskee päätöstä. Päätöshuutokaupassa hinta voi liikkua viime hetkellä, kun isot toimijat tekevät päivän viimeiset kauppansa. Jos aiot pitää position yön yli, mieti etukäteen, mitä teet, jos aamulla on aukko väärään suuntaan.

Isoin yksittäinen syy aukkoihin ovat tulosjulkistukset. Niistä enemmän artikkelissa tulosjulkistukset ja treidaus.

Laskuesimerkki: välityspalkkion osuus pienessä ja isossa kaupassa

Välityspalkkio tarkoittaa maksua, jonka välittäjä perii jokaisesta kaupasta. Usein siinä on prosenttiosuus ja minimimaksu. Minimimaksu on se, joka yllättää.

Ero kertautuu, kun kauppoja on paljon. Jos teet viikossa kymmenen pientä edestakaista kauppaa, palkkioita kertyy esimerkin hinnoilla 180 €. Siihen tarvitaan aika monta onnistunutta arvausta.

Tästä ei seuraa, että pitäisi tehdä isoja kauppoja. Positiokoko lasketaan riskistä, ei kuluista. Siitä seuraa, että pienellä pääomalla kannattaa tehdä harvemmin kauppaa ja katsoa kulut tarkasti ennen kuin valitsee välittäjän. Vertailua löytyy sivulta treidausalustat aloittelijalle.

Tili ja verotus lyhyesti

Osakkeita voi treidata tavallisella arvo-osuustilillä tai osakesäästötilillä.

Osakesäästötili on tili, jonka sisällä voi ostaa ja myydä pörssiosakkeita ilman, että yksittäisistä myynneistä maksetaan veroa. Verohallinnon mukaan tuotto verotetaan vasta, kun tililtä nostetaan rahaa. Tilille voi sijoittaa enintään 100 000 euroa, ja kerrallaan voi olla vain yksi tili. Tappion voi vähentää vain sinä vuonna, kun tili lopetetaan. Erot tavalliseen tiliin: osakesäästötili vs. arvo-osuustili.

Tavallisella tilillä jokainen myynti on luovutus. Osakkeiden myyntivoitto eli luovutusvoitto on pääomatuloa, ja luovutustappiot ovat vähennyskelpoisia luovutusvoitoista. Treidaajalle tämä tarkoittaa, että jokainen kauppa pitää kirjata, ja kauppoja voi kertyä vuodessa paljon. Välittäjä antaa yleensä vuosiyhteenvedon, mutta oma kirjanpito kannattaa pitää silti. Samasta kirjanpidosta näkee myös, tuottaako treidaus oikeasti mitään kulujen ja verojen jälkeen. Se on luku, jota harva haluaa katsoa, ja juuri siksi se kannattaa katsoa.

Osake-CFD on verotuksessa eri asia kuin osake. Verohallinnon mukaan CFD-voitto on pääomatuloa, mutta tappiota ei huomioida verotuksessa.

Usein kysytyt kysymykset