Optioiden hinnoittelu ja kreikkalaiset selkokielellä

Moni ostaa ensimmäisen optionsa, osake nousee, ja optio laskee silti. Ensimmäinen reaktio on epäillä välittäjää. Toinen on epäillä omaa näköä. Yleensä vika ei ole kummassakaan. Option hinta vain riippuu muustakin kuin osakkeen suunnasta.

Tässä artikkelissa puretaan option hinta osiin. Ensin katsotaan, mistä hinta koostuu. Sitten käydään läpi, mitkä tekijät sitä liikuttavat. Lopuksi tutustutaan kreikkalaisiin, joita kutsutaan myös greekeiksi. Ne ovat lukuja, jotka kertovat, kuinka herkästi option hinta reagoi kuhunkin tekijään.

Jos optiot ovat kokonaan uusi asia, aloita perusteista: mitä optiot ovat. Tämä artikkeli olettaa, että osto-optio, myyntioptio, toteutushinta ja preemio ovat jo tuttuja.

Option hinta on sisäinen arvo plus aika-arvo

Option preemio jakautuu kahteen osaan.

Sisäinen arvo on se osa hinnasta, joka tulee kohde-etuuden kurssin ja toteutushinnan erotuksesta. Nasdaqin Opi optiot -oppaassa siitä käytetään myös nimeä perusarvo. Osto-optiolla on sisäistä arvoa, kun toteutushinta on alle kohde-etuuden kurssin. Myyntioptiolla on sisäistä arvoa, kun toteutushinta on kurssia korkeampi.

Aika-arvo on loppuosa. Nasdaqin oppaan mukaan aika-arvo on preemion ja perusarvon erotus. Se vähenee voimassaoloajan kuluessa, ja päättymispäivänä se on aina nolla.

Aika-arvo on käytännössä hinta mahdollisuudesta. Niin kauan kuin aikaa on jäljellä, kurssi voi vielä liikkua edulliseen suuntaan. Kun aika loppuu, jäljelle jää vain se, mitä optio on juuri sillä hetkellä arvoinen.

Esimerkki: osake maksaa 22 €, ja osto-option toteutushinta on 20 €. Sisäinen arvo on 2 € per osake. Jos option preemio on 2,60 €, aika-arvoa on 0,60 €. Luvut ovat keksittyjä esimerkkejä.

Optio, jolla ei ole sisäistä arvoa, on hinnaltaan pelkkää aika-arvoa. Se on halpa, ja sen arvo on kokonaan sen varassa, että jotain vielä tapahtuu.

Mikä hintaa liikuttaa: kurssi, aika, volatiliteetti, korko

Nasdaqin oppaassa on taulukko kuudesta tekijästä, jotka vaikuttavat preemioon. Tässä sama taulukko sanoin.

Tekijä nousee	Osto-optio	Myyntioptio
Kohde-etuuden kurssi	kallistuu	halpenee
Toteutushinta	halpenee	kallistuu
Voimassaoloaika	kallistuu	kallistuu
Volatiliteetti	kallistuu	kallistuu
Korkotaso	kallistuu	halpenee
Osingot	halpenee	kallistuu

Kahdella rivillä vaikutus on molemmille optiotyypeille sama: aika ja volatiliteetti. Volatiliteetti tarkoittaa sitä, kuinka paljon kurssi heiluu. Mitä enemmän aikaa ja heiluntaa, sitä isompi mahdollisuus, että optio päätyy syvälle rahaan. Siksi molemmat nostavat hintaa.

Korko ja osingot ovat aloittelijalle pienempiä tekijöitä. Niitä ei kannata unohtaa, mutta niillä tuskin selität sitä, miksi optiosi hinta muuttui eilen.

Kurssi, aika ja volatiliteetti selittävät suurimman osan päivittäisestä hinnanmuutoksesta. Ja jokaiselle on oma kreikkalaisensa.

Delta ja gamma

Delta kertoo Nasdaqin oppaan mukaan, kuinka option arvo muuttuu, kun kohde-etuuden arvo muuttuu yhden yksikön. Esimerkiksi: montako euroa option arvo muuttuu, kun osake nousee euron.

Osto-option delta on nollan ja yhden välillä. Myyntioption delta on nollan ja miinus yhden välillä, koska myyntioptio halpenee, kun kurssi nousee. Syvällä rahassa oleva optio liikkuu melkein kuin osake, joten sen delta on lähellä yhtä. Kaukana rahan ulkopuolella oleva optio tuskin reagoi, ja sen delta on lähellä nollaa.

Delta 0,5 tarkoittaa, että euron nousu osakkeessa nostaa option hintaa noin 50 senttiä per osake. Yhden option kohde-etuusvakio on Nasdaqin osakeoptioissa 100, joten yhden option arvo muuttuu noin 50 €.

Gamma kuvaa Nasdaqin oppaan mukaan deltan herkkyyttä kohde-etuuden hinnan muutoksille. Delta ei siis pysy paikallaan. Kun kurssi nousee, osto-option delta kasvaa. Kun kurssi laskee, se pienenee. Gamma kertoo, kuinka nopeasti tämä tapahtuu.

Gamma on suurimmillaan, kun optio on lähellä rahaa ja päättymispäivä lähestyy. Silloin pienikin kurssiliike voi heittää option arvoa paljon suuntaan tai toiseen. Se on syy, miksi viimeisen viikon optiot tuntuvat välillä arpajaisilta.

Theta: aika syö ostajan rahaa

Theta kertoo, kuinka paljon option hinta laskee yhden päivän kuluessa, jos mikään muu ei muutu. Se on aika-arvon kulumista lukuna. Option ostajalle theta on kulu, asettajalle tulo.

Aika-arvo ei kulu tasaisesti. Kun päättymiseen on kuukausia, yksi päivä vie aika-arvosta vain vähän. Viimeisinä viikkoina kuluminen kiihtyy. Viimeisinä päivinä se voi viedä suuren osan jäljellä olevasta aika-arvosta.

Tästä tulee optioiden ehkä tärkein käytännön sääntö. Ostaja ei tarvitse pelkästään oikeaa suuntaa. Hän tarvitsee oikean suunnan riittävän nopeasti. Jos osake nousee hitaasti, theta voi syödä nousun hyödyn ennen kuin se ehtii näkyä option hinnassa.

Mun mielestä theta on se kreikkalainen, joka kannattaa opetella ensimmäisenä. Se on myös se, joka unohtuu ensimmäisenä, kun kurssikäyrä näyttää lupaavalta.

Vega ja implisiittinen volatiliteetti

Vega kertoo, kuinka paljon option hinta muuttuu, kun odotettu volatiliteetti muuttuu yhden prosenttiyksikön. Sekä osto- että myyntioption vega on positiivinen: kun odotettu heilunta kasvaa, molemmat kallistuvat.

Mutta mistä odotettu volatiliteetti tulee? Vastaus on implisiittinen volatiliteetti. Nasdaqin oppaan mukaan laskennallinen eli implisiittinen volatiliteetti saadaan optioiden markkinahinnoista. Option hinta kertoo hinnoittelumallin avulla, millaista heiluntaa markkina odottaa. Luku kuvaa siis markkinan odotusta, ei historiaa.

Käytännön esimerkki on tulosjulkistus. Ennen tulosta moni haluaa optioita, koska iso liike on mahdollinen. Implisiittinen volatiliteetti nousee, ja optiot kallistuvat. Kun tulos on julki, epävarmuus katoaa, ja implisiittinen volatiliteetti laskee. Optio voi halveta, vaikka osake liikkui oikeaan suuntaan. Tulosten ympärillä treidaamisesta on oma artikkelinsa: tulosjulkistukset ja treidaus.

Theta, vega ja implisiittinen volatiliteetti ovat yleisesti käytettyjä optioteorian käsitteitä. Nasdaqin opas määrittelee niistä deltan, gamman ja implisiittisen volatiliteetin. Theta ja vega on selitetty tässä yleisellä tasolla.

Laskuesimerkki: sama optio viikkoa ja päivää ennen erääntymistä

Esimerkin pointti ei ole se, että optiot olisivat huono kauppa. Pointti on se, että option ostaja maksaa ajasta. Jos et laske, paljonko aikaa ostat ja paljonko se maksaa, et tiedä, mitä oikeastaan ostit.

Mitä tällä tiedolla tehdään

Kreikkalaisia ei tarvitse laskea itse. Välittäjien järjestelmät näyttävät ne yleensä valmiina. Tärkeämpää on ymmärtää, mitä ne tarkoittavat sinun positiollesi.

Muutama kysymys ennen jokaista optiokauppaa:

1. Paljonko maksan aika-arvoa? Jos lähes koko preemio on aika-arvoa, tarvitset liikettä, ja pian.
2. Mikä on delta? Se kertoo, kuinka paljon positio oikeasti reagoi kurssiin.
3. Onko implisiittinen volatiliteetti nyt korkea? Jos on, ostat kallista heiluntaa. Se voi halventua, vaikka osake liikkuisi.
4. Mitä tapahtuu, jos mitään ei tapahdu? Tämä on usein todennäköisin skenaario, ja ostajalle se maksaa.

Strategiat, joissa näitä tekijöitä käytetään hyödyksi tai niiltä suojaudutaan, löytyvät artikkelista optiostrategiat. Siitä, mitä voi mennä pieleen, kerrotaan artikkelissa optioiden riskit.

Usein kysytyt kysymykset